Kotkan Höyrypanimo Oy:n historiaa

Kotkan Höyrypanimo Osakeyhtiö vihittiin juhlallisesti käyttöön 22.8.1895. Vahvan rakennuksen liki puolitoistametrisine tiiliseinineen oli suunnitellut arkkitehti Alwin Jacobi. Panimon tuote oli maistuva Ukko-olut. Oluen tuotanto oli heti alkuvuosina yli 700 000 litraa. Vuonna 1912 Kotkan Höyrypanimo oli viidenneksi suurin panimo maan 59:n vahvaa olutta valmistavan panimon joukossa.

Vuonna 1920 höyrypanimon osake-enemmistö siirtyi englantilaiselle Newskin Steariiniyhtiölle, joka aikoi lopettaa oluen tuotannon ja muuttaa tehdasrakennukset suureksi moderniksi saippua-, kynttilä- ja hajuvesitehtaaksi. Ei ole tietoa loppuiko oluen valmistus joksikin aikaa kokonaan, mutta viimeistään tällöin mallastamon toiminta lakkasi ja tiloissa alettiin valmistaa saippuaa, mahdollisesti myös kynttilöitä ja hajuvesiä. Oluen valmistuksessa tarvittavat maltaat ostettiin tämän jälkeen valmiina. Viipurilainen Havin Oy, joka toimi Newskin Steariiniyhtiön edustajan Suomessa, osti panimon ja jatkoi panimontoimintaa vuoteen 1927.

Tällöin Kyminlaakson Osuusliike r.l. osti kaikki Kotkan Höyrypanimo Oy:n osakkeet. Osuusliikkeen ensimmäinen virvoitusjuomatehdas oli perustettu jo vuonna 1921 Hovinsaarella sijainneeseen varastorakennukseen, josta toiminta siirtyi nyt panimolle. Mallastamo-osan kahteen alempaan kerrokseen muutti vuonna 1928 osuusliikkeen makkaratehdas ja ylempiin osuusliikkeelle myymäläkalusteita valmistanut puusepäntehdas.

Vuonna 1952 panimossa siirryttiin ammoniakkikylmäkoneiden aikakauteen ja jäiden varastointi loppui. 1950-60 luvun vaihteessa uusittiin pullotussalin koko koneisto pesukoneesta pakkauskoneeseen. Samalla hankittiin uusia teräksisiä käymäammeita ja varastotankkeja. Uusiin käymäammeisiin mahtui 110 000 litraa ja varastokellareiden tankkeihin lähes 500 000 litraa. Henkilökuntaa panimolla oli 50-luvun alussa 70 henkeä. Vaikka Kotkan Höyrypanimo Oy tunnetaan UKKO -oluestaan, kuului sen tuotantoon myös erittäin laaja valikoima virvoitusjuomia.

Mallasjuomat osti Kotkan Höyrypanimon vuonna 1967 saadakseen uusia markkina-alueita ja lakkautti panimon toiminnan. Sittemmin rakennuksessa on toiminut mm. metallisorvaamo, autokorjaamo, höyrypesula ja kalustovuokraamo.

1990-luvulle tultaessa rapistunut rakennus oli omistajalleen, Kotkan kaupungille, pulmallinen. Sen arvo nähtiin, sillä olihan se komeine julkisivuineen vain runsaan kahden kilometrin päässä keskustasta, kuulun keisarillisen Langinkosken suulla Suomenlahden rannassa.

Syyskuussa 1991 lääninhallitukselle tehtiin kaksi suojeluesitystä. Museovirasto antoi esitysten tueksi lausunnon. Kotkan Höyrypanimon kohdalla kaikki kolme museoviraston suojeluperustetta toteutuivat: (1) rakennustieteellisesti, (2) historiallisesti ja (3) maisemallisesti arvokas. Suojeluesitysten pohjalta kaupunki kävi neuvotteluja lääninhallituksen kanssa, ja vuoden 1993 alussa päästiin sopimukseen jäljellä olevien rakennusten suojelemisesta kaavalla.

Nykyisin talo ei enää ole Kotkalle pulma, vaan ylpeydenaihe. Yhtenä Kotkan vanhimmista rakennuksista sitä tullaan ihailemaan läheltä ja kaukaa; aina ulkomaita myöten.

Kotkan Höyrypanimon historiaan voit tutustua myös Ravintola Keisarinsataman pubin seinille kootuista etiketeistä ja muista panimonaikaisista materiaaleista.